Ajankohtaista

Modernin työyhteisön säästömatematiikkaa

August 28, 2017

Liikunnan merkitys työyhteisöissä on ajankohtaisempaa kuin koskaan

Oili Kettunen tutki jo vuonna 2015 väitöskirjaansa varten, voidaanko liikuntainterventiolla vaikuttaa työntekijän työkykyyn. Yli 300 henkilöä käsittäneen tutkimuksen perusteella fyysisen kunnon lisäksi liikuntamäärän kasvattaminen kohentaa myös henkistä hyvinvointia: itse asiassa tutkimuksen alussa kaikkein stressaantuneimpien osallistujien työkyky parani eniten. Ylen haastattelussa Kettunen kuitenkin toteaa “huonojen aikojen” syöneen yritysten työhyvinvointipanostuksia.

Saatat kysyä, oliko tässä mitään uutta. Kaikkihan tietävät, että liikunta on hyvästä. Mutta kun nämä liikuntapanostukset maksavat. Onko siihen varaa?

Oikeampi kysymys olisi, onko työyhteisön liikkumattomuuteen varaa. Ajattelepa asiaa esimerkiksi tältä kannalta:

Työntekijä tekee istumatyötä 7,5 tuntia päivässä eikä harrasta juurikaan liikuntaa vapaa-ajallaan. Tästä johtuen työntekijälle kehittyy ajan myötä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja, joiden intensiteetti vaihtelee: osan aikaa henkilö sinnittelee työpisteellään vähäisin vaivoin, toisinaan taas on sairauslomalla muutamien päivien jaksoja kerrallaan. Kasaantuneiden töiden ja reistailevan terveyden johdosta myös työntekijän mieli kuormittuu, eikä töihinlähtö innosta enää entisenkään vertaa.

Työteho laskee jatkuvan kolotuksen seurauksena silloinkin, kun henkilö on töissä. Lyhyiksi sairausjaksoiksi taas ei kannata palkata sijaista, jolloin joudutaan joko sopeuttamaan työtahti alentuneeseen kapasiteettiin tai kuormittamaan lisää työssä olevia henkilöitä (ja ajamaan kenties heidätkin kohti sairauslomaa). Tavalla tai toisella työnantaja menettää rahaa.

Eikä siinä vielä kaikki. Jos lyhyet sairauslomat ketjuuntuvat niin, että väliin jää terveitä jaksoja, maksaa työnantaja pian pussistaan pitkän pennin sairausajan palkkaa. Jos taas työkyvyttömyysaika pitkittyy, joutuu työnantaja usein etsimään työntekijälle sijaisen, joka sekin – yllätys yllätys – maksaa. Mikäli työntekijä vieläpä sattuu kuulumaan työterveyshuollon piiriin, voi sen kustannuksia vain kukkaronnyörejä kauhunsekaisin tuntein puristaen arvioida.

Kuvittele hetki yllä kerrotun tarinan kustannuksia; yritä löytää niille jokin realistiselta vaikuttava numero. Kerro se sitten henkilöstönne lukumäärällä.

Sitten seuraava yhtälö: työnantajan tarjoaman verottoman liikuntaedun maksimimäärä vuodessa on 400 euroa työntekijää kohden. Kerro tämä luku henkilöstön määrällä ja vähennä edellisestä laskutoimituksesta saamastasi summasta.

Onneksi olkoon: olet juuri säästänyt yrityksellenne rahaa.