Liikunta vaikuttaa dramaattisesti työhyvinvointiin – mutta kun työntekijän liikunnan tukeminen maksaa! Työhyvinvoinnista säästäminen ei kuitenkaan kannata. Pitkällä tähtäimellä liikunnan tukeminen itse asiassa säästää yrityksen rahoja.
Mitä maksaa se, ettei työntekijä liiku?
Tyypillinen tilanne: työntekijä tekee istumatyötä 7,5 tuntia päivässä eikä harrasta juurikaan liikuntaa vapaa-ajallaan. Työntekijälle kehittyy ajan myötä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja kuten jännitysniskaa ja selkäkipuja.
Enimmäkseen työntekijä sinnittelee työpisteellään, mutta jatkuvat kolotukset laskevat työtehoa. Työt kasaantuvat, mikä lisää stressiä ja oireilua entisestään. Töihin lähteminen alkaa tuntua nuivalta.
Ajoittain vaivat äityvät niin pahaksi, että on otettava sairaslomaa, yleensä muutama päivä kerrallaan. Lyhyiksi pätkiksi ei tietenkään kannata palkata sijaista, jolloin työt seisovat tai töissä olevat kollegat kantavat ylimääräisen taakan. Työntekijä maksaa sairausajan palkkaa ja ehkä vielä työterveyshuollon kustannuksia.
Liikumattomuudesta tulee koko yrityksen asia ja kustannus. Paljonko arvioisit tästä aiheutuvan kustannuksia yritykselle? Kerro tuo summa työntekijöidenne lukumäärällä. Joko alkaa huimata?
Olisiko työntekijöiden liikunnan tukeminen kuitenkin halvempaa?
Työnantaja voi tarjota jokaiselle työntekijälleen maksimissaan 400 euroa liikuntaetua vuodessa (Verottajan ohje). Se on verovapaata ja työnantaja voi vähentää summan kirjanpidossaan.
On helppo arvioida, että työntekijöiden liikunnan tukeminen tulee merkittävästi halvemmaksi kuin sairastelusta ja poissaoloista koituvat kustannukset. Puhumattakaan henkilöstöetujen positiivisesta vaikutuksesta työnantajakuvaan ja sitoutumiseen.