Suomalaisten lounaskäyttäytyminen muuttui koronapandemian aikana 2020–2021 monin tavoin. Etätöiden suosio kasvoi ja vakiintui, jolloin lounastauko menetti asemaansa päivän tärkeimpänä sosiaalisena hetkenä. Nyt suomalaisten lounastavat ovat vakiintuneet uuden hybridityön mukaisiksi – ja kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta tukeviksi.
Johtajien pitää katkaista yksinäisyyteen ajava trendi, koska sosiaalisen kanssakäynnin ja työystävien puute voi tehdä työn tekemisestä kurjaa ja surkeaa. Se puolestaan heikentää työn tuottavuutta ja työntekijöiden pysyvyyttä. Kun työntekijällä on läheinen ystävä työpaikalla, hän on valmiimpi suosittelemaan yritystä muille työpaikkana, pysyy todennäköisemmin yrityksessä töissä pidempään ja on yleisesti tyytyväisempi työpaikkaansa.
Miten sitten voit työnantajana kannustaa työntekijöitäsi luomaan liiketoiminnallesi positiivisen kierteen mahdollistavia ystävyyssuhteita? Pakotus ei toimi, vaan työntekijöillä pitää olla keinoja luoda ystävyyssuhteita luonnollisesti.
Yksi tehokas tapa on antaa työntekijöiden järjestää keskenään kasvokkaisia tapahtumia ja tapaamisia, kuten yhteisiä lounashetkiä. Työnantajat voivat edesauttaa työntekijöidensä yhteisiä lounashetkiä esimerkiksi tarjoamalla heille lounasedun. Sen käyttöönottoa varten sinun on hyvä tietää, miltä lounasruokailu näytti Suomessa vuonna 2022 ja mikä lounasedun rooli siinä oli. Tämä selviää, kun jatkat lukemista.
Taloustutkimuksen kesäkuussa 2022 julkaiseman Suomi Syö -tutkimuksen mukaan vain noin 25 % suomalaisista arvioi vähentävänsä ravintolaruokailua. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Kantarin toteuttama ravintolaruokailun trenditutkimus osoitti vain neljä kuukautta myöhemmin, että suomalaiset ruokailivat ravintoloissa jo lähes yhtä usein (3,3 kertaa kahdessa viikossa) kuin ennen korona-aikaa (3,6 kertaa).
Tuoreet ravintolaruokailuun liittyvät tutkimukset osoittavat, että suomalaiset ovat palanneet ravintoloihin. Mutta miltä yrityspäättäjille olennaisen lounasruokailun tila näyttää vuoden 2022 valossa? Otimme asiasta selvää ja tarkastelimme Epassin lounasedun käyttötilastoja. Esiin nousi kolme havaintoa: työpaikkalounas painottui aiempaa enemmän keskelle viikkoa, kuljetuspalvelut ja ruokakaupat otettiin osaksi arkea ja henkilöstöruokalat palauttivat kansansuosionsa.
Ennen korona-aikaa lounasetua käytettiin eniten tiistaisin ja lähes yhtä paljon maanantaisin, ja keskiviikosta alkaen lounassetelien käyttö pieneni joka päivä loppuviikkoa kohden. Nyt lounasetua käytetään eniten keskiviikkoisin. Tiistaisin ja torstaisin lounastetaan hieman vähemmän kuin keskiviikkoisin, mutta suunnilleen yhtä paljon toisiinsa verrattuna.
Lounasedun käyttötilastojemme mukaan vaikuttaa siltä, että työntekijöistä suuri osa on etätöissä työviikon alussa ja lopussa. Etäpäivinä lounasseteleitä käytetään kyllä, mutta harvemmin kuin toimistopäivinä. Keskellä viikkoa olemme useimmiten toimistolla ja vietämme viikon tärkeimmät sosiaaliset hetket lounastamalla kollegoiden seurassa.
Toinen trendi lounasedun käytössä on ruokakauppojen kasvanut suosio. Lounasseteleitä voi käyttää ruokakaupoissa tietyin rajoituksin, ja suomalaiset ovat nyt ymmärtäneet sen aiempaa laajemmin. Ruokakauppojen palvelutiskeiltä lounaan voikin napata kätevästi mukaan esimerkiksi etäpäivän ateriaksi. Monilla työpaikoilla on myös vahva eväskulttuuri, jolloin ruokakaupoista ostettu lounas mahdollistaa lounastauon viettämisen kollegoiden kanssa.
Lounasetu voi olla työnantajalle jopa 60 % edullisempi kuin samansuuruinen palkankorotus.
Vuoden 2022 aikana lounasedun käyttö kohosi tasaisen varmasti viikosta toiseen. Lounaita syötiin 2–3 kertaa edellisvuotta enemmän. Erityisesti työpaikkojen läheisissä henkilöstöruokaloissa ja ravintoloissa lounastettiin vuoden loppua kohti enemmän kuin kertaakaan aiemmin korona-aikana. Yhdeksän kymmenestä Epassin suosituimmasta ravintoedun käyttökohteesta olikin henkilöstöravintoloita.
Lounassetelien käyttötavat ovat juurtuneet syvään. Pandemiatilanteen rauhoituttua vuoden 2022 loppua kohden kuluttajat palasivat hyvin lähelle vanhoja tapojaan. Kun suomalaiset palasivat työpaikoille, he palasivat myös lounaalle vanhoihin tuttuihin ravintoloihin.
Vuosi 2022 normalisoi suomalaisten lounastottumukset uuteen, joustavampaan hybridityön arkeen sopiviksi. Työntekijöillä on uudessa arjessa paljon vapauksia suunnitella missä ja milloin työtään tekevät. Siksi työystävyyttä edesauttavan ja suomalaisten korkealle arvostaman lounasedun on joustettava monenlaisiin tarpeisiin, perinteisen ja modernin työnteon mukaan.
Lounasetu perustettiin 1970-luvulla. Tuolloin Suomen hallitus halusi kannustaa suomalaisia pitämään työtehoaan yllä syömällä ravitsevan aterian työpäivän aikana. Tämän tavoitteen toteutumiseksi tehtiin lakimuutos, jolla lounasedulle myönnettiin verohelpotuksia sekä palkansaajan että työnantajan kannalta.
Verohelpotusten takia lukuisat yritykset ja työntekijät ovat kokeneet lounasedun järkeväksi sijoitukseksi. Siksi lounasetu onkin vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen suosituimmista luontoiseduista.