Lounastauko on tie vahvempaan työyhteisöön.

Kirjoittanut Niko Kangasmaa

business people eating in office 16x9

Teknologia on muuttanut työntekijöiden ja työpaikkojen välistä suhdetta etenkin työnteon sijainnin suhteen. Kun jokainen tiimin jäsen voi itse valita mieleisensä paikan työntekoon, saattaa tiimiläisten sosiaalinen kanssakäynti kärsiä ja yhtenäisyys heikentyä. Tämä trendi on huolestuttava, koska se lisää työntekijöiden yksinäisyyttä ja heikentää heidän tuottavuuttaan.

Siksi työnantajien pitäisi pyrkiä luomaan sosiaalisia siteitä tiimiläisten välille. Yksi äärimmäisen tärkeä ja yksinkertainen keino on palauttaa lounastauon merkitys ansaitsemalleen paikalle: päivän tärkeimmäksi sosiaaliseksi hetkeksi.
 

Koronapandemia on poistanut työpäivän tärkeimmän sosiaalisen hetken: lounastauon

Korona-aikana räjähdysmäisesti suosiotaan kasvattanut etätyöskentely on heikentänyt suomalaisten sosiaalista kanssakäymistä. Tämä johtuu siitä, että etätyöskentelyn aikana työntekijät syövät huomattavasti entistä useammin lounaansa yksin. 

Kasvatustieteiden maisteriopiskelijan Reetta Kaarnakorven tutkimuksen mukaan ennen koronapandemiaa 90 % suomalaisista söi lounaan kollegoiden kanssa, kun taas etätöissä vain 20 %:lla suomalaisista on lounasseuraa. Kotona syötäessä lounasateriat ovat myös yksipuolistuneet – ja ateriarytmi on muisto vain. Lisäksi monet tekevät syödessään töitä tai selaavat älypuhelimen uutisvirtoja, mikä huonontaa tilannetta entisestään: puhelinta näpytellessä työntekijän aivot eivät saa tuottavaan ja luovaan työhön tarvittavaa hengähdystaukoa. 

Karrikoidusti 70 % suomalaisista on siis menettänyt työpäivän tärkeimmän sosiaalisen hetkensä. Lisäksi moni meistä on unohtanut terveellisen ruokavalion ja ateriarytmin, sekä tuhoaa tuottavalle työlle välttämättömän hengähdystauon. Pahinta on se, että emme tajua tätä itse ollenkaan.

Onkin oikeutettua pohtia, mitä työpäivän tärkeimmän sosiaalisen hetken poistuminen on tehnyt suomalaisten työtyytyväisyydelle, sitoutumiselle ja tehokkuudelle? Entä epäsäännölliset ja aiempaa epäterveellisemmät ateriat kansanterveydelle? Työhyvinvoinnista puhuttaessa yritysten on muistettava lounastauon rooli sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Se on korona-aikana jäänyt valitettavan vähälle huomiolle.

Näihin ongelmiin on olemassa ratkaisuja.

 

40-sivuisella henkilöstöetujen käsikirjalla päivität tietämyksesi ajan tasalle.

 

Yhteenkuuluvuuden uudelleenarviointi ...

Sosiaalisen kanssakäynnin tavoitteena on tuntea kuuluvansa hyvään porukkaan, eli edistää porukan jäsenten yhteenkuuluvuutta. Monimuotoisten työskentelytapojen vuoksi työnantajien on kuitenkin entistä vaikeampaa järjestää lounastamiseen tiloja, jotka edistävät työntekijöiden yhteenkuuluvuutta – siis kun enää ei olla aina edes samassa tilassa. Monet työntekijät ovat myös tottuneet yksin syömiseen korona-aikana: Euroopassa 27 % työntekijöistä sulkeutuu usein toimistoonsa voidakseen syödä nopeasti ja keskeytyksettä.

Lounastauon merkitystä aivoja tuulettavana taukona ei enää muisteta, vaan siitä on tullut välttämätön paha kiireen keskellä suoritettavaksi. Työnantajilla onkin todellinen haaste saada työntekijät näkemään tauot jälleen sosiaalisen kanssakäynnin hetkenä, joka parantaa paitsi meidän jokaisen hyvinvointia ja luovuutta, niin myös kollegojen välistä yhteistyötä. Yhteistyön edistäminen onkin työnantajille toinen tärkeä tavoite lounastauolle sopivien tilojen luomisen lisäksi.

... yhteistyön parantamiseksi

Vaikka yksityis- ja työelämä olivat aiemmin kaksi eri asiaa, ne ovat nykyään usein limittäisiä ja vaikeasti erotettavissa.

Työnantajan näkökulmasta tämä on hieno uutinen. Useissa työpaikolla tehdyissä tutkimuksissa on päädytty samaan lopputulokseen: kollegoista, jotka ovat ystäviä, tulee hyviä tiimiläisiä. Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan 50 % työntekijöistä, joiden paras ystävä on samassa työpaikassa, tunsi vahvaa uskollisuutta yritystä kohtaan ja halusi vilpittömästi käydä siellä töissä. Kontrastina vain 10 % niistä, joilla ei ole läheistä suhdetta kollegoihinsa, osoittivat samaa uskollisuutta työnantajalleen.

Työystävät ovat siis erittäin hyvä juttu sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Työnantajat eivät kuitenkaan voi pakottaa työntekijöitä ystäviksi, mutta ystävyyssuhteiden luomisen mahdollistavien puitteiden rakentaminen on mahdollista.

Tässä muutama vinkki siihen, miten työyhteisöä vahvistetaan tauoilla ja luodaan puitteet työystävyyksien syntymiselle. 

  • Luo hetkiä ... tapaamisiin
    Syö lounasta kollegojesi kanssa, pidä tauko, lievitä painetta. Tämä voi joskus olla vaikeaa, koska jokaisella meistä on omat aikataulunsa, eivätkä ne aina jousta kovinkaan paljoa. Siksi yhteistä aikaa kollegojen kesken kannattaa merkitä kalenteriin.

    Ruoan tilaaminen toimistolle tai lounasvarauksesta vastuussa olevien vaihtelu ovat yksinkertaisia keinoja ongelman ratkaisemiseksi. Työkaverit voivat näin kokoontua ilman, että heidän aikansa kuluu sen miettimiseen minne mennä.
  • Suunnitele hetkiä... tapaamisiin
    Johtajien ja henkilökunnan lounastapaamiset, puolipäiväiset tiimityöpajat tai useiden päivien klassiset seminaarit. Joukkuehengen edistämisen monet mahdollisuudet on hyödynnettävä. Ne ovat ihanteellisia ryhmähengen luomiseen, mutta niitä käytetään edelleen harvoin. Päivittäisiä rituaaleja yhteenkuuluvuuden edistämiseksi on helppo luoda kaikenlaisiin organisaatioihin.

    Kestäviä juomapulloja valmistava saksalainen yritys Soul Bottles on ensimmäisestä päivästä lähtien toteuttanut "kokataan lounas yhdessä" -toimintaa. Nimi kertoo kaiken: henkilökunta kokkaa ja lounastaa yhdessä joka päivä. Nämä tilaisuudet toimivat uusille työntekijöille jäänmurtajana sekä päivittäisenä tapahtumana, joka lähentää työntekijöitä toisiinsa. Lounastauolla voi siis seurustella ja rentoutua sekä samalla varmistaa, että kaikki nauttivat terveellisen, tasapainoisen ja maksuttoman aterian.
  • Keksi hetkiä ... rentoutumiseen
    Työympäristö voi olla stressaava. Olipa kyse kahvinkeittimellä jutustelusta tai pienestä kävelylenkistä lounastauolla, säännölliset tauot pitävät henkilökunnan motivoituneena ja parantavat suorituskykyä. Nämä tervetulleet tauot antavat mahdollisuuden hengähtää hetken ja palata virkeän energisenä takaisin työhön.

    Yritykset ovatkin yhä älykkäämpiä toimistojen uudelleensuunnittelussa ja tilojen luomisessa hyvinvoinnille. Esimerkkinä tästä toimivat toimistohotellit WeWork ja Spaces. Ne tarjoavat vuokralaisilleen huoneita rentoutumista tai nokosia varten, näyttövapaita alueita ja joissakin toimipisteissä myös 15 minuutin meditaatiosessioita. Kekseliäs malli, jossa työntekijän hyvinvoinnista tulee synonyymi tuottavuudelle.

Sosiaalista vuorovaikutusta etätyöskennellessä

Suurelle osalle toimistotyöntekijöistä koronasulku on ollut kokeilu siitä, mitä huomisen työskentelytavat voisivat olla. Ääritilanteessa fyysisiä toimistoja ei enää ole, vaan kaikki ovat yhteydessä toisiinsa yhteistyöhön kehitettyjen työkalujen kautta. Kasvokkaista sosiaalista kanssakäymistä ei juurikaan ole.

Sosiaalisen kanssakäynnin väheneminen on huolestuttavaa. Sillä on myös vakavat seuraukset, kuten motivaation ja sitoutumisen menettäminen, läsnäolon tunteen puuttuminen ja luottamuksen katoaminen. Haittojen lista on pitkä. Siksi työnantajille on elintärkeää rakentaa ja ylläpitää työtovereiden välisiä sidoksia myös silloin, kun työ tehdään etänä.

KPMG on yksilöinyt kolme keskeistä työkalua ja yksinkertaista tapaa edistää sosiaalista vuorovaikutusta etätyöskentelyn lomassa:

  • Ole yhdessä turvallisesti.
    Luo ruokaan liittyviä rutiineja kollegoiden kanssa, jaa aterioita etänä ja tapaa liikunnan merkeissä.
  • Ole digitaalinen ja joustava.
    Voi olla vaikeaa tottua siihen, että 100 % viestinnästä tapahtuu verkossa. Käytä siis eri kanavia riippuen projektista ja niiden parissa työskentelevistä henkilöistä. Käytä esimerkiksi sähköpostia, puhelinta, viestipalveluja tai videopuheluita.
  • Osallistu aktiivisesti.
    Auta työtovereita tai työntekijöitä tiimiin sitoutumisessa määrittelemällä ja räätälöimällä tavoitteet ja päivittäiset rituaalit tämän uuden tavan mukaisesti.

 

Lounasetu kannustaa yhteisiin lounastaukoihin

Ateriat ja tauot eivät ole vain työpäivän täytteitä, vaikka korona-ajan etätyöskentely on niille tämän valitettavan roolin antanutkin. Työpäivän aikaiset tauot – lounaan merkeissä tai muutoin – ovat äärimmäisen tärkeä osa henkilöstökokemusta. Lyhyet virkistävät tauot, joilla on voimaa yhdistää ja motivoida henkilöstöä, vaikuttavat valtavasti yrityksen kulttuuriin.

Lounastauko vaikuttaa mm. työntekijän hyvinvointiin, terveyteen, luovuuteen ja tuottavuuteen. Siksi ajan hermolla olevat työnantajat miettivät juuri tällä hetkellä, miten omia työntekijöitä voitaisiin kannustaa yhteisiin taukoihin. Sosiaalisen vuorovaikutuksen edistämisen lisäksi yksi hyvä ja konkreettinen kannustin yhteisen lounastauon viettämiseen on lounasetu.

Lounasetu on yksi suomalaisten eniten arvostamista henkilöstöeduista. Verohelpotustensa vuoksi lounasetu on sekä yritykselle että työntekijälle rahapalkkaa edullisempi palkitsemiskeino. Se myös edesauttaa terveellisempiä ruokailutapoja, kun työpäivän aikaisen aterian voi hakea tai tilata ihan mistä itse haluaa – kunhan annoskoko pysyy maltillisena.

Lisää vinkkejä Epassilta:

Valitse henkilöstöetu, jonka työntekijät oikeasti haluavat.

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset palkansaajat haluavat eniten henkilöstöetuja, jotka kohdistuvat fyysiseen hyvinvointiin (kuten kuntosaliharjoitteluun tai hierontaan), kulttuurielämyksiin sekä ravitsemukseen ja lounaaseen.

Nämä kaikki saat järjestettyä helpoiten Epassilla. Ehkä siksi jo miljoona suomalaista epassittaa ostoksiaan yli 39 000 palveluntarjoajan verkostossamme.

TYÖNANTAJA: TUTUSTU MAHDOLLISUUKSIIN

WEBSITE FI B2B ads LP 2024 featured img@1.5x