Lounasedun verotus ja kustannukset työnantajalle.

Kirjoittanut Tommy Sarja

Lounasetu on yksi suomalaisten eniten arvostamista työsuhde-eduista, ihan tutkitustikin. Se pitää järjestää Verohallinnon ohjeistuksessa määrätyllä tavalla, mutta asiaa tuntemattomalle verotuksessa käytettävät käsitteet voivat olla hankalia ymmärtää. Verotussääntöjen takia joskus ei myöskään tunnu selvältä, paljonko ravintoetu kustantaa työnantajalle. Selvitä alta ravintoedun verotuksen perusteet ja kustannukset työnantajalle, vaihtoehdot edun järjestämiseen ja vastaukset kahteen muuhun yleiseen kysymykseen lounasedusta.

BLOG taxation of lunch benefit HERO

Henkilöstöetujen vai palkan korotus?

Suomen taloudessa jyllää tällä hetkellä inflaatio, joka nostaa lähes kaikkien tuotteiden ja palveluiden hintoja. Inflaatio vaikuttaa siis työntekijöiden ja työnantajien kustannuksiin lähitulevaisuudessa monin tavoin.

Epassin henkilöstöetutuotteet kattavat lähes kaikki elämän osa-alueet. Siksi monet Epassin asiakkaat ovat avanneet keskustelut henkilöstöetujen kustannuksista verrattuna palkankorotuksiin.

Työnantajilla on nyt hyvä tilaisuus auttaa ja vaikuttaa työntekijöiden elinkustannuksiin tarjoamalla heille korotetut edut. Epassin laajalla Flex-tuotteella sekä lounasedun maksimiarvolla voitte helpottaa työntekijöidenne arjen kustannuksia palkankorotuksia edullisemmin.

Jotta työntekijä saisi palkankorotuksesta vastaavan suuruisen nettohyödyn kuin verottomista eduista, palkan nostaminen tarkoittaisi merkittävästi suurempia kuluja teille työnantajana. Jos mietit mihin tämä väite perustuu, vastaus on lounas- ja muiden etujen verovapauteen.

Lue blogi: Lounasedun hyödyt työnantajalle

Verotusarvot.

Tämän blogin laskelmat ja esimerkit on päivitetty vuoden 2024 lounasedun verotusarvoilla. Vuonna 2024 verotusarvo on vähintään 8,50 € ja enintään 13,50 €.

Verotusarvo tulee laskea erikseen jokaisen maksun yhteydessä, jotta työnantajan ja työntekijän osuudet muodostuvat oikein. Työntekijän osuus on 75 % tai aina vähintään 8,50 €. Työnantajan osuus aterian hinnasta saa olla enintään 25 %.

Jos aterian hinta on esimerkiksi 9,00 €, työnantajan osuus on 0,50 €. Näin työntekijän osuudeksi saadaan verotuksessa vaadittu vähimmäissumma 8,50 €. Vastaavasti jos aterian hinta on 12 €, työnantajan osuus on 3,00 € eli 25 %. Epassin maksusovellus laskee verotusarvot maksun yhteydessä automaattisesti.

Lounasetu palkan päälle vai palkan osana?

Työnantaja voi tarjota lounasedun palkan päälle maksettavana lisänä tai sisällyttää sen työntekijän kokonaispalkkaan. Molemmissa vaihtoehdoissa työntekijän osuus lounasedun arvosta on 75 % tai vähintään 8,50 € jokaista työpäivän aikaista ateriaa kohden.

Työnantajan kannalta palkan päälle luontoisetuna tarjottava ravintoetu on kalliimpi, ja se kannattaakin ajatella palkankorotuksena. Työnantaja saa kuitenkin tehdä omista kuluistaan (ravintoetu + mahdolliset palkan sivukulut) täydet verovähennykset, minkä ansiosta ravintoetu on kokonaisuutena edullinen kustannus.

Lounasedun kustannuksia laskiessa kannattaa muistaa, että lähes kukaan ei käytä sitä joka päivä. Keskimäärin lounasseteleitä käytetään kolmena päivänä viikossa. Siksi kannattaa valita lounasedulle maksuväline, jonka kustannukset muodostuvat käytön mukaan. Näin varmistat, että yrityksenne kustannukset jäävät mahdollisimman maltillisiksi.

1. Lounasetu palkan päälle.

Kun työnantajan tarjoaa lounasedun työntekijän palkan päälle, kyse on luontoisedusta. Tavallaan kyse on palkankorotuksesta, joka on korvamerkattu työntekijän henkilökohtaiseen aterioimiseen.

Ravintoedun verotettava osuus on vain 75 %. Tämän ansiosta palkankorotus on työnantajan kannalta n. 60 % edullisempaa antaa lounasedun muodossa kuin vastaavan suuruisena nettopalkkana. Sekä työnantajamaksut että työntekijän tulovero maksetaan vain verotettavasta osuudesta.

Ravintoetu vai palkankorotus: Kuukaudessa on keskimäärin 21 työpäivää. Työnantajalle suurin mahdollinen kustannus yhden päivän ravintoedusta on 3,38 €. Yhden työntekijän ravintoetu kustantaa siis työnantajalle enintään 21 x 3,38 € = 70,88 € / kuukausi.

Jos keskimääräiselle palkansaajalle annettaisiin samankokoinen (+70,88 €/kk) nettopalkankorotus, se tarkoittaisi noin +117 € bruttopalkankorotusta. Kun tähän lisätään palkan sivukulut, työnantajan kokonaiskustannus olisi n. 170 – 180 € kuukaudessa – eli 60 % enemmän kuin ravintoedussa.

Todellisuudessa lounasetu on usein työnantajalle vieläkin edullisempi, koska sitä ei käytetä joka päivä. Keskimäärin työntekijät käyttävät ravintoetuaan kolme kertaa viikossa. Tällöin kokonaiskustannus työntekijää kohden on vain 12 x 3,38 = 40,56 € kuukaudessa.

Palkan päälle annettavan lounasedun kustannus työnantajalle.

Kun työnantaja maksaa ja tarjoaa työntekijälle lounasedun palkan päälle, työntekijän palkkalaskelmaan lisätään 75 % luontoisedun määrästä. Tämä summa on työntekijälle veronalaista tuloa, ja työnantaja maksaa sen osuudesta normaalit palkan sivukulut. Lopusta 25 %:sta ei tarvitse maksaa työnantajamaksuja. Lounasetu sivukuluineen voidaan vähentää kokonaisuudessaan verotuksessa.

Esimerkki:

Ravintoetu 200 € / kuukausi
Veronalainen osuus eli työntekijän palkkaan lisättävä summa 75 % x 200 € = 150 €
Työnantajan sivukulut veronalaisesta osuudesta 150 € x 23,5 % = 35,25 €
Verovähennyskelpoiset kulut (ravintoedun arvo + sivukulut) 200 € + 35,25 € = 235,25 € / kuukausi.

Jos työntekijä käyttää vain osan edun määrästä, voidaan loput edun arvosta muuttaa rahapalkaksi. Epassin käytöstä ainoa kulu on pieni lounasedun suuruudesta prosenteissa laskettava palvelumaksu. Työnantaja ei siis maksa muita käsittelykuluja, lähetyskuluja tms. Epassin kustannukset perustuvat aina etujen todelliseen käyttöön, jolloin työnantaja maksaa vain työntekijöiden syömistä aterioista.

2. Lounasetu palkan osana.

Kun lounasetu saadaan osana palkkaa, puhutaan lounasvähennyksestä. Työntekijän nettopalkasta pidätetään lounasedun verotusarvo 75 %. Työnantaja maksaa 25 % lounasedusta.

Palkan osana annettavan lounasedun kustannukset työnantajalle.

Esimerkki:

Ravintoetu 200 €
Nettokustannus työnantajalle 200 € x 25 % = 50 €
Palkan sivukulut 0 €
Verovähennyskelpoiset kulut 50 € / kuukausi.

Epassin kustannukset perustuvat aina todelliseen käyttöön. Sekä työnantaja että työntekijä maksavat vain syödyistä aterioista. Jos lounasetu on 200 €, työntekijän nettopalkasta vähennetään enimmillään 150 euroa. Työnantajan osuus, enintään 50 euroa, on työnantajalle vähennyskelpoinen kulu. Siitä ei siis tarvitse maksaa sivukuluja. Työntekijälle ja työnantajalle ei synny verotettavaa tuloa.

Paljonko lounasetua voi antaa kuukaudessa?

Lounasetua voidaan antaa tarkasti kunkin kuukauden työpäivien mukaan tai keskimääräisten työpäivien mukaan. Keskimääräinen työpäivien määrä kuukaudessa on 21 päivää.

Vuonna 2024 ravintoedun suuruus voi olla 8,50 – 13,50 euroa ateriaa kohden. Enimmillään lounasetua voi siis antaa kuukaudessa 21 x 13,50 € = 283,50 €. Ja tästä työnantajan kuluksi jää enintään 25 % eli 70,88 €.

Lue lisää ravintoedun verotuksesta Veronmaksajat-sivustolta.

Olen yrittäjä, voinko tarjota lounasedun itselleni?

Osakeyhtiön omistajayrittäjä voi tarjota itselleen lounasedun, vaikka olisi yrityksensä ainoa työntekijä. Yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) alaiselle yrittäjälle lounasetu on varsin edullinen, sillä sivukuluja menee vain sosiaaliturvamaksun verran (vuonna 2022 1,34 %). YEL-yrittäjän kannattaa siis ehdottomasti antaa itselleen lounasetu palkan päälle, ei sen osana.

Esimerkki lounasedun kustannuksista YEL-alaiselle yrittäjälle:

Ravintoetu -200 €
Työnantajan sivukulut luontoisedun veronalaisesta osuudesta 150 x 1,34 % = 2,01 €

Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli niin sanottu toiminimiyrittäjä ei valitettavasti voi hyödyntää lounasetua. Verohallinnon päätöksen mukaan lounasedun voi tarjota vain niille henkilöille, joille yritys maksaa palkkaa. Toiminimiyrittäjä ei maksa itselleen palkkaa, joten lounasetu ei tule kyseeseen. Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömies voi käyttää lounasetua vain, jos hänelle maksetaan kyseisestä yrityksestä palkkaa.