Pulahda parempaan arkeen – vinkit uintiin.

Mikä olisikaan virkistävämpi harrastus kuin uinti? Se on monipuolinen laji, joka vahvistaa koko kehon lihaksia, kun vaihtelet uintityylejä. Kokosimme alle vesiliikunnan hyötyjä sekä muutamia tekniikkavinkkiä – sukella syvemmälle!

Vedessä liikkumisen hyödyt.

Hyötyjä voisimme luetella vaikka maailman ääriin, mutta kiteytetään asia muutamaan pisteeseen:

• Vesiliikunta sopii kaikille ikään ja kuntoon katsomatta, tärkein edellytys on uimataito.
• Lempeä liikuntamuoto. Veden noste keventää mm. nivelten, jänteiden sekä lihasten rasitusta, minkä ansiosta vesiliikunta soveltuu henkilöille, jotka kärsivät nivelkivuista, luuston heikkenemisestä tai rasitusvammoista.
• Treenin vaativuutta voi itse säätää liikunnan kestolla ja teholla. UKK:n mukaan kunto voi lähteä kohenemaan, jos liikut vedessä 20–30 min kerrallaan ja hengästyt.
• Lihaksia rentouttava vaikutus. Vedessä sinun ei tarvitse itse kannatella kehonpainoasi, mikä tekee siitä täydellisen palauttavaksi liikunnaksi.

Krooli kuntoon näillä tekniikkavinkeillä.

Pidätkö uimisesta, mutta sinusta tuntuu, että sinun pitäisi parantaa tekniikkaasi? Nämä tekniikkavinkit vievät uintisi seuraavalle tasolle - nopeasti ja tehokkaasti. Lue, mitkä ovat yleisimmät virheet ja miten maksimoit vapaauintiharjoittelun.

Liikuntaetua vielä jäljellä? Säädä uintitekniikkasi kuntoon kurssilla! Katso tarjontamme kartalta >

1. Löydä oikea uintiasento.

Uinti on sinänsä ainutlaatuinen laji, sillä kestävyyttä ja lihaskuntoa kehitetään kehon ollessa lepoasennossa. Kehon ollessa hydrostaattisen paineen ympäröimänä, on tärkeää löytää mahdollisimman virtaviivainen uintiasento, joka mahdollistaa tehokkaan energiankulutuksen sekä lihaksiston tasaisen kehityksen.

Vapaauinnissa keho pidetään mahdollisimman suorassa koko suorituksen ajan. Vapaauinnissa kierto on osa suoritusta, ja tällöinkin keho kiertyy kokonaisuudessaan käsivedon alkaessa n. 45 asteen kulmaan veden pinnasta. Pitämällä kasvot kohti pohjaa sekä hieman jännittämällä vatsalihaksia voit auttaa selän ja niskan pysymistä suorassa. Henkeä pääset vetämään kiertojen aikana, mutta lisää vapaauinnin hengitystekniikasta löydät alta.

2. Kiinnitä huomiota käsivetoon ja potkuun.

Nyt pääsemme jutun juureen – käsivetoon, joka on kenties yksi vapaauintitekniikan oleellisimmista asioista. Päästääksesi eteenpäin mahdollisimman tehokkaasti, kannattaa pitää mielessä seuraavat seikat:

Liukuessasi eteenpäin kädet pään yläpuolella, voit lähteä hakemaan otetta vedestä viemällä toisen käden suoraan taakse niin, että kämmen ja kyynärvarsi osoittavat taaksepäin. Tämä liike työntää vettä taaksepäin, ja koukistamalla hieman kättä saat liikkeeseen lisää tehokkuutta.

Tästä alkaa vetovaihe. Tuo käsivartesi kaaressa ja hieman koukussa pään yläpuolelle, ja anna kehon kiertyä käden liikkeen mukana. Tässä kohtaa kiertoa voit kääntää päätäsi sivulle niin, että saat hengitettyä sisään. Kun tuot käden takaisin veteen, osuvat sormet ensimmäisenä pintaan ja keho kiertyy taas suoraksi. Kasvojen palatessa vedenpinnan alapuolelle voit päästää hengityksesi ulos. Toista sama liike toisella kädellä päästäksesi eteenpäin.

Katso videolta Suomen Uimaliiton vinkit käsivetoon >

Vapaauinnissa potku rikkoo vedenpinnan ilman, että vettä roiskii liioitellusti uimarin ympärille. Tähän vaikuttaa pitkälti polvien asento. Jalkoja tulee pitää suorassa, rentona ja nilkat ojennettuina – eli jalkoja ei kannata jännittää.

3. Harjoittele hengitys- ja uintirytmiä.

Jotta uintirytmisi olisi mahdollisimman tehokas, on liikkeen oltava sulava. Huolehdi, että tuotat voimaa jatkuvasti jommallakummalla kädellä, eli, kun tuot kätesi kaaressa takaisin kohti vedenpintaa, on toinen jo työntymässä taaksepäin.

Varo kuitenkin liian nopeaa sätkimistä, silloin tehokkuutesi ja nopeutesi kärsivät. Kun suoritat liikkeet tarkoituksella, saat säädettyä hengitysrytminkin kohdilleen. Yleinen suositus on hengittää sisään joka kolmannella käsivedolla.

Vesijuoksu ­– juoksua ilman haitallista rasitusta.

Etsitkö vaihtelua uintiharjoitteluun? Kokeile vaikka vesijuoksua! Koska vesi keventää kehon painoa eikä pohjakosketusta ole, se on lempeä juoksumuoto ilman kovia iskuja. Siksi vesijuoksu sopii erinomaisesti erityisesti niille, joilla on juoksuun liittyviä vammoja, kuten juoksupolvi. Muuten lajin parissa voi viihtyä kuka tahansa! Siinä tulee käytettyä lonkankoukistajia ja takareisiä enemmän kuin tavallisessa juoksussa, joten se on hyvä tapa vahvistaa näitä lihaksia.

Sykkeen nostaminen voi olla hankalaa veden paineen takia, joten yksi tapa saada enemmän rasitusta aikaan on intervallitreeni. Vesijuoksussa on kuitenkin se erikoinen puoli, että mitä kovempaa ja nopeammin juokset, sitä hitaammin etenet.

Tekniikkavinkit vesijuoksuun.

Vaikka vesijuoksu on vaihtoehtoinen harjoitus tavalliselle juoksulle, tekniikassa on muutamia eroja:

• Kelluntavyö ja pystyasento. Toisin kuin tavallisessa juoksussa, jossa tavoitteena on juosta hieman eteenpäin nojaten, vesijuoksussa sinun on oltava pystyasennossa. Apunasi on kelluntavyö, joka nimestään huolimatta ei pidä sinua täysin pinnalla vaan auttaa sinua löytämään oikean lantioasennon vedessä.
• Älä koske pohjaan. Veden vastuksen vuoksi askeleesi on hyvin epäluonnollinen, jos laitat jalkasi pohjaan. Juokse sen sijaan koskematta pohjaan.
• Liioittele askelta. Älä astu veteen, vaan ota suuria, liioiteltuja askeleita kompensoidaksesi veden vastusta. Vedä polvet korkealle ja potkaise vinosti taaksepäin.
• Pidä lantio oikeassa asennossa. Juokse pystyasennossa, mutta vältä istuma-asentoa askeleessasi.
• Älä pidä käsiäsi vain paikoillaan. Juoksuaskeleen liioittelun lisäksi pidä kädet liikkeessä.