Paranna aivojen terveyttä liikunnalla.

Miten voit parantaa työntekijöidesi muistia ja keskittymistä, nostaa heidän stressinsietokykyään ja tehdä heistä luovempia? Aiemmin ajateltiin, että vastaus on aivojumppa – siis harjoitukset, jotka parantavat henkistä terävyyttä, kuten sudokujen tai ristisanatehtävien ratkaiseminen, älykkyystestien tekeminen, uuden kielen opettelu tai yliopiston pääsykokeen osan tekeminen.

Aivotutkimus on kuitenkin viime vuosina osoittanut, että sama aivojen terveyttä edistävä vaikutus voidaan saavuttaa liikunnalla. Miten liikunta vaikuttaa aivoihin ja mikä kuntoilumuoto on tehokkain? Lue vastaus alta, niin tiedät, miten perustelet liikunnalliset palkitsemiskeinot kollegoillesi ja esihenkilöillesi.

Liikunta saa sinut ajattelemaan nopeammin ja tarkemmin. 

Kun liikut, sydämesi lyö nopeammin, mikä puolestaan lisää verenkiertoa aivoihin. Veressä on happea, jota tarvitaan kognitiiviseen ajatteluun eli saadun tiedon käsittelyyn havaitsemalla, ajattelemalla ja muistamalla. Liikunta siis saa elimistösi kuljettamaan enemmän happea aivoillesi ajatustyön polttoaineeksi. Yksinkertaistettuna liikunta nopeuttaa ajatteluasi ja parantaa tarkkaavaisuuttasi.

Liikunta parantaa muistiasi.

Aiemmin tutkijat ajattelivat, että aivot kutistuvat ajan myötä peruuttamattomasti. Nykyään kuitenkin tiedetään, että liikunta muodostaa uusia aivosoluja hippokampuksessa — siinä aivojesi osassa, joka on kriittinen muistille. Liikunta siis parantaa muistiasi. Lisäksi fyysinen aktiivisuus auttaa aivoja luomaan uusia hermoyhteyksiä.

Liikunta vähentää riskiäsi sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin.

Liikunta parantaa kognitiivisia kykyjäsi, koska se saa aivojesi verisuonet toimimaan paremmin ja vahvistaa eri aivoalueidesi välisiä yhteyksiä. Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta (vähintään 2-3 liikuntakertaa viikossa) on erityisen tärkeää aloittaa viimeistään keski-iässä, koska silloin se pienentää riskiäsi sairastua muistisairauteen vanhemmalla iällä. Ja jos sinulla on perinnöllisiä taipumuksia muistisairauksiin, liikunta ehkäisee niitä vieläkin tehokkaammin. Säännöllinen liikunta myös hidastaa muistisairauden oireiden etenemistä.

Liikunnan hyvän olon hormonit pienentävät masennusriskiäsi.

Mielenterveyden keskusliiton mukaan 20 % suomalaisista sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Aivojen ainesosista erityisesti dopamiini, serotoniini ja noradrenaliini vaikuttavat henkiseen hyvinvointiisi ja mielenterveyteesi. Säätelemällä näiden aineosien tasoja lääkityksellä voidaan lieventää masennuksen oireita.

Suomen yleisimmät masennuslääkkeet vaikuttavat pääasiassa aivojen serotoniinitasoihin. Masennuslääkkeet ovat tietenkin hyvä ja elämää parantava vaihtoehto monille. Lievemmän masennustilan hoidossa liikunta voi kuitenkin olla parempi vaihtoehto kuin lääkkeet.

Tutkimusten mukaan fyysinen aktiivisuus, kuten ulos meneminen ja juokseminen, nostaa kaikkien kolmen hyvän olon hormonin (dopamiinin, serotoniinin ja noradrenaliinin) tasoja. Liikkuminen yksinkertaisesti vahvistaa henkistä hyvinvointiamme yleisesti, jolloin meistä tulee harmonisempia ja energiatasomme nousee.

Liikunta pitää stressitasosi kurissa.

Stressi on luonnollinen selviytymismekanismi, joka auttaa sinua selviytymään elämäsi haasteista. Stressaantuneena elimistösi tuottaa hormonia nimeltä kortisoli, joka auttaa sinua selviytymään stressitilasta. Stressaantuneena esimerkiksi sydämesi sykkii kovemmin ja nopeammin. Varsinaiseksi ongelmaksi stressi muodostuu, jos se jatkuu pitkään. Tällöin elimistösi toimii jatkuvasti ylivirittyneenä, eikä sinulle jää mahdollisuutta toipumiseen ja palautumiseen.

Kortisolitasot nousevat myös juoksun ja joidenkin muiden harjoitusten aikana. Jälkeenpäin stressihormonitasot kuitenkin laskevat aiempaa alemmalle tasolle. Mitä useammin liikut, sitä vähemmän kortisoli nousee liikuntasuorituksen aikana ja sitä alemmaksi kortisolitasot putoavat liikunnan jälkeen.

Fyysisen harjoittelun seurauksena elimistösi osaa hallita kortisolitasoja paremmin, eikä kehosi reagoi niin nopeasti muihinkaan stressitilanteisiin esimerkiksi työpaikalla. Eli: mitä paremmassa kunnossa olet, sitä paremmin selviät stressistä.

Millainen liikunta on parasta aivoille?

Kaikki liikunta, lajista riippumatta, parantaa aivojen terveyttä. Jopa lyhyt kävely hapettaa aivoja ja parantaa kognitiivista suorituskykyäsi. Joidenkin yksittäisten tutkimusten mukaan esimerkiksi tanssi on havaittu erityisen tehokkaasti muistisairauksia ehkäiseväksi liikuntalajiksi, koska se yhdistää fyysistä, älyllistä ja sosiaalista aktiivisuutta. Tutkijat eivät kuitenkaan ole tanssin erityisyydestä yksimielisiä, joten tämä vinkki kannattaa ottaa suuntaa antavana.

Tieteellinen tutkimus ei siis suosittele mitään tiettyä liikuntamuotoa. Sekä kestävyysurheilusta että lihaskuntoharjoittelusta on hyötyä. Tärkeintä on, että liikut vähintään 2-3 kertaa viikossa tavalla, josta itse pidät. Silloin tulet myös jatkaneeksi liikuntaharrastusta pitkäjaksoisesti.

Vinkkaa työkavereitasi käyttämään liikuntaetua aivoterveyttä parantavaan liikuntaan.

Tee liikunnasta sosiaalista.

Aivojen terveyttä edesauttaa liikunnan lisäksi muun muassa sosiaalisuus, eli muiden ihmisten kanssa oleminen, tekeminen ja puhuminen. Kun kommunikoit muiden kanssa, haastat aivosi tulkitsemaan sanallisia ja visuaalisia vihjeitä ja vastaamaan niihin.

Liikunta ja sosiaalisuus kannattaa ainakin välillä yhdistää harrastamalla kaverin tai isomman porukan kanssa. Sinun ei välttämättä tarvitse valita jalkapalloa tai muuta joukkuelajia, vaikka ne ovat hyvinkin sosiaalisia. Voit myös sopia kaverisi kanssa, että käytte torstaisin tunnin kävelylenkillä ja vaihdatte samalla viikon kuulumiset.

Lisää inspiraatiota aivoterveyden ylläpitämiseen.

Vinkkaa vapaasti työkavereillesi näistä aivoterveydestä kertovista kirjoituksista, podcasteista ja videoista.

Aivoterveyden lukuvinkit.

• Aivoliitto: Aivot rakastavat liikuntaa.
• Mielenterveyden keskusliitto: Masennus.
• Aivosäätiö: Liikunta edistää aivojen virkeyttä ja terveyttä.
• Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen: Tunne aivosi. 
• Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi: Aivot työssä.

Aivoterveyden kuuntelu- ja katseluvinkit.

• Podcast (Yle): Liikunta on hyväksi myös aivoille!
• Video / Seminaaritallenne (Aivotutkija Minna Huotilainen, Helsingin Yliopisto): Miten liikunta vaikuttaa aivoihin ja oppimiseen?
• Video (Aivoliitto): Luonnosta terveyttä ja hyvinvointia aivoillesi.
• Äänikirja: Anders Hansen. Aivovoimaa – Näin vahvistat aivojasi liikunnalla.
  • Kuuntele BookBeatissa >
  • Kuuntele Storytelissä >
  • Kuuntele Nextoryssä >