Tiedekin sen näyttää: Liikunta- ja kulttuurietu & Hyvinvointietu kannattavat.

Liikunta- ja kulttuurietu sekä hyvinvointietu ovat verottomia henkilöstöetuja, jotka työnantaja voi tarjota työntekijöilleen. Niillä pyritään lisäämään työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia niin, että sairauspoissaolot vähenevät ja työtyytyväisyys sekä sitoutuminen lisääntyvät. Terveyteen ja hyvinvointiin tehdyt investoinnit kannattavat sekä työnantajan että työntekijän kannalta, kuten lukuisat tieteelliset tutkimuksetkin osoittavat.

Kun olemme fyysisesti aktiivisia ja liikumme säännöllisesti, olemme energisempiä ja paremmassa kunnossa, immuunijärjestelmämme ja stressinsietokykymme vahvistuvat, loukkaantumis- ja sairausriskimme pienenevät ja kognitiiviset toimintomme, kuten muisti ja keskittymiskyky, paranevat. Kulttuuri- ja taidetoiminta puolestaan parantaa etenkin henkistä hyvinvointiamme ja tekee meistä luovempia. Taiteesta nauttimalla on myös helppoa rentoutua ja palautua arjen keskellä.

Liikunta- ja kulttuurietu toimii ennen kaikkea terveysongelmia ennaltaehkäisevänä ratkaisuna. Niitä on hyvä täydentää hyvinvointiedulla, joka on helpoin tapa järjestää vapaaehtoisia työterveyspalveluita. Hieronta, fysioterapia, terveysmittaukset sekä hammas- ja muiden erikoislääkärien (esim. urologit, ortopedit ja psykologit) tarkastuskäynnit täydentävät liikunta- ja kulttuurietua erinomaisesti ennakoivassa työterveyshuollossa. Niistä on myös hyvin usein apua silloin, kun henkinen tai fyysinen terveytemme on jo heikentynyt työkykyä haittaavasti.

Jokainen työhyvinvointiin sijoitettu euro tulee työnantajalle takaisin moninkertaisesti.

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että jokainen työhyvinvointiin sijoitettu euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Tarkastellaan tarkemmin tutkimuksia, jotka näyttävät selvästi, miksi liikunnan, kulttuurin ja työhyvinvoinnin tukeminen kannattaa.

• Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan puutteellinen työhyvinvointi maksoi Suomelle 41 miljardia euroa vuonna 2010. Viimeisten kahden vuoden jatkuvien muutosten vaikutuksia työhyvinvointiin voidaan vain arvailla.
• Tukholman voimistelu- ja urheiluyliopiston tutkimuksen mukaan lähes puolet työssäkäyvistä ruotsalaisista on terveyttä vaarantavan huonossa kunnossa. Suomessa tilanne on varmasti vastaavalla tasolla. Uppsalan yliopiston tutkimuksessa selvisi, että huonokuntoisen työntekijän tuottavuus on 20 - 40 % pienempi kuin hyväkuntoisella. Aktiiviset ja terveydestään huolehtivat työntekijät voivat lisätä tuottavuuttaan 20-50 %.
• Liikunta vähentää sairauspoissaoloja. Ruotsin julkisesta hammashoidosta vastaavan Folktandvårdenin työntekijöitä koskeneessa tutkimuksessa sairauspoissaolot, ja niistä työnantajalle syntyneet kustannukset, vähenivät yli 20 % niillä, jotka aloittivat liikunnan harrastamisen työajalla noin kahden tunnin ajan viikottain. Vastaavan investoinnin tehnyt ruotsalainen yhtiö Mimer vähensi sairauspoissaoloja jopa 30 %.
• Sosiaali- ja terveysministeriön raportin mukaan kulttuuri- ja taidetoiminta parantaa etenkin henkistä hyvinvointiamme ja tekee meistä luovempia. Taidetoiminnan on osoitettu vähentävän uupumusoireita, kohentavan hyvinvointia ja auttavan suoriutumaan työstä paremmin. Kulttuuriaktiviteetit ovat vähentäneet työntekijöiden masennusoireita, lisänneet elinvoimaisuutta ja energisyyttä ja parantaneet tunteisiin liittyvää hyvinvointia. Osallistava taidetoiminta voi tehdä työntekijöistä luovempia, koska se laajentaa heidän näkemystään omasta työstään sekä kannustaa kehittämään työtapoja, poistumaan mukavuusalueelta ja hyödyntämään erilaisia työmetodeja.
• Uutta työpaikkaa valitsevat talentit ovat tänä päivänä hyvin terveystietoisia. Työnhakijat näkevät liikunta- ja kulttuuri- sekä hyvinvointiedut itsestäänselvänä osana palkitsemisjärjestelmää, mutta tästä huolimatta 13 % työnantajista ei tarjoa näitä etuja lainkaan*. Jos huolehdit aktiivisesti työntekijöidesi hyvinvoinnista, vahvistat työnantajabrändiäsi – ja sinun on helpompi rekrytoida parhaat osaajat. 

Liikunta- ja kulttuuri- sekä hyvinvointiedut vähentävät sairauspoissaoloja.

Työntekijöiden terveyteen investoiminen maksaa itsensä takaisin paitsi ihmisten hyvinvoinnissa, niin myös euroissa sekä yrityksen kilpailukyvyssä ja houkuttelevuudessa. Liikunta- ja kulttuurietu sekä hyvinvointietu ovat tehokkaita tapoja investoida työhyvinvointiin. Nyckeltalsinstitutetin ja Epassin yhdessä tekemä tutkimus* osoitti seuraavaa:

• Eniten liikunta- ja kulttuuri- sekä hyvinvointietuja tarjoavilla organisaatioilla on terveimmät työntekijät ja vähiten pitkäaikaisia sairauspoissaoloja.
• Mitä enemmän hyvinvointia tukevia henkilöstöetuja käytetään, sitä vähemmän yrityksessä esiintyy sairaustapauksia työntekijää kohden.
• Mitä suurempi edun arvo on, sitä suurempi on myös niiden käyttöaste.

* Epassin (ent. ActiWay) 2017 tilaaman Novus-tutkimuksen tulokset perustuivat 1 100 ruotsalaisen vastaajan antamiin tietoihin.

Lue lisää kattavasta oppaastamme.

Kuten oletkin varmaan rivien välistä lukenut, niin työnantajalle on työsuhde-eduista eniten hyötyä silloin kun niitä käytetään. Lataa oppaamme ja poimi vinkit, joilla saat kannustettua työntekijäsi käyttämään etujaan ja ylläpitämään työkykyään.