Työelämätutkijat: "Suomen kasvuun tarvitaan myös parempaa työelämää."

Työelämätutkijat Elina Koivisto ja Juho Petteri Huhtala Pole Star Advisorysta kirjoittavat Epassin vieraskynäblogissa: Kasvusta puhutaan nyt kaikkialla. Tarvitaan lisää investointeja, lisää vientiä, lisää tuottavuutta, lisää tutkimusta, lisää rohkeutta, lisää työperäistä maahanmuuttoa ja mielellään vielä vähän lisää optimismia. Lista on tuttu. Sen äärellä on helppo nyökytellä, kunnes huomaa, että yksi keskeinen kasvun tekijä on jätetty keskustelussa sivuun.

Se tekijä on työssä käyvä ihminen.

Ei se juhlapuheiden ihminen, joka on “organisaation tärkein voimavara” juuri ennen seuraavaa yt-kierrosta. Eikä myöskään strategiapaperin ihminen, jonka oletetaan muuttuvan ketteräksi, itseohjautuvaksi ja muutosmyönteiseksi sillä hetkellä, kun intranetiin julkaistaan uusi toimintamalli.

Vaan tavallinen työntekijä. Se, joka herää maanantaiaamuna aikaisin, kohtaa asiakkaan, korjaa virheen, paikkaa kollegan poissaolon, oppii uuden järjestelmän ja yrittää samalla olla ihmisiksi myös kotona.

Jos tämä ihminen voi huonosti, ei erinomainenkaan kasvustrategia toimi. Jos hän voi hyvin, alkaa moni muukin asia näyttää mahdolliselta.

On vaikea rakentaa erinomaista asiakaskokemusta organisaatiossa, jossa ihmisten oma kokemus työstä on hiutunut ohueksi. Väsynyt organisaatio ei loista asiakkaalle. Kyynistynyt organisaatio ei yllätä myönteisesti. Huonosti johdettu organisaatio ei muutu asiakaskeskeiseksi sillä, että asiakaskeskeisyys kirjoitetaan strategiaan.

Siksi Suomen kasvukeskustelussa pitäisi puhua enemmän siitä, miten parantaa työn arkea käytännössä.

Lue lisää: Suuri henkilöstöetututkimus 2026.

Sitoutumiseen tarvitaan muutakin kuin palkka.

Palkka on toki osa tätä keskustelua. Olisihan vähän tekopyhää teeskennellä, ettei raha merkitse mitään. Palkka on arvostuksen, turvallisuuden ja valinnanvapauden väline. Samalla Suuri henkilöstöetututkimuksemme muistuttaa, ettei sitoutumista rakenneta pelkällä palkalla.

Yli puolet suomalaisista työntekijöistä sitoutuu työhönsä todennäköisemmin, jos työnantaja panostaa heidän hyvinvointiinsa pelkkien palkankorotusten sijaan. Niin ikään Suomessa palkan käyttäminen työntekijäkokemuksen kohentamiseen on työnantajalle kallista ja työntekijälle verotuksen jälkeen usein vähemmän vaikuttavaa kuin bruttosumma antaa ymmärtää.

Työntekijän arjen parantamiseen on muitakin mahdollisuuksia. Eräs niistä on työntekijälle hyvin konkreettinen henkilöstöetu.

Henkilöstöetu on sanana vaatimaton. Siitä tulee helposti mieleen kahviautomaatti, satunnainen hedelmäkori ja firman logolla varustettu juomapullo. Todellisuudessa parhaat edut parantavat arkea, lisäävät hyvinvointia sekä luovat tunnetta siitä, että työnantaja näkee työntekijän kokonaisena ihmisenä eikä vain resurssina.

Edut vaikuttavat siihen, miltä arki tuntuu.

Tutkimuksemme tulokset kertovat tästä kiinnostavasti. Kun työntekijöitä tarkasteltiin sen perusteella, kuinka tyytyväisiä he ovat henkilöstöetuihinsa, ero ryhmien välillä oli huomattava: etuihinsa tyytyväisten työntekijöiden eNPS oli lähes 110 pistettä korkeampi kuin etuihinsa täysin tyytymättömien. Lisäksi kolme neljästä suomalaisesta työntekijästä kokee etujen vaikuttavan suoraan työtyytyväisyyteensä. Edut vaikuttavat siihen, miltä työarki tuntuu.

Työntekijät kokevat etujen myös parantavan hyvinvointiaan. He käyttävät etuja myös uusiin harrastuksiin, eivät vain vanhojen rutiinien rahoittamiseen. Tämä on olennainen havainto. Hyvä henkilöstöetu ei näyttäisi ainoastaan kompensoivan työn kuormitusta. Se voi avata ihmiselle uuden tavan huolehtia hyvinvoinnistaan.

Henkilöstöedut eivät tietenkään korjaa huonoa johtamista. Ne eivät tee toksisesta työyhteisöstä tervettä. Ne eivät poista ylikuormaa, jos työ on organisoitu väärin. Huonoa arkea ei voi muuttaa paremmaksi kulttuurisetelillä.

Henkilöstöetu ei ole ihmelääke, mutta se on osa työntekijäkokemuksen infrastruktuuria. Tapa kertoa, että työnantaja ymmärtää työntekijän hyvinvoinnin olevan muutakin kuin työterveyden minimisopimus ja vuosittainen henkilöstökysely.

Vauhtia kasvuun yksinkertaisista ratkaisuista.

Kasvua etsivän Suomen pitäisi suhtautua tähän vakavammin. Meillä ei ole varaa jättää käyttämättä välineitä, jotka lisäävät työkykyä, vahvistavat sitoutumista ja tukevat parempaa arkea. Etenkin kun ne ovat varsin käytännöllisiä välineitä. Niiden vaikutus ei edellytä kymmenen vuoden ohjelmaa, uutta virastoa tai kansallista komiteaa. Riittää, että työnantajat ottavat edut strategisemmin käyttöön ja päättäjät huolehtivat siitä, että etujen verokohtelu pysyy mukana työelämän ja arjen kustannusten muutoksessa.

Suomen kasvu ei synny vain siitä, että yritykset investoivat koneisiin, järjestelmiin ja teknologiaan. Se syntyy myös siitä, että se maanantaiaamuna aikaisin heräävä ihminen jaksaa, haluaa ja pystyy antamaan parhaansa. Henkilöstöedut ovat yksi käytännöllisimmistä tavoista tukea sitä.

Artikkeli perustuu Epassin Suureen henkilöstöetututkimukseen 2026, johon osallistui tuhansia suomalaisia työntekijöitä ja satoja työnantajia. Pitkittäistutkimus toteutettiin vuonna 2026 jo neljättä kertaa. Lataa tutkimus itsellesi ja lue, mitä suomalaiset työntekijät todella arvostavat.