Työmatkaetu vai palkankorotus? Näin saat enemmän irti etubudjetista.

Työmatkaetu on verovapaa työsuhde-etu, jolla työntekijä maksaa kodin ja työpaikan välisiä joukkoliikennematkoja. Se on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi henkilöstöetuja hybridityön aikana. Jos työntekijän etubudjetti riittää vain liikuntaan ja kulttuuriin, työmatkojen kustannus voi jäädä kokonaan hänen omalle kontolleen. Tässä blogissa tarkastelemme, miksi työmatkaetua kannattaa arvioida osana kokonaispalkitsemista ja miksi etubudjetin kasvattaminen voi olla työnantajalle palkankorotusta kustannustehokkaampi ratkaisu.

Miten sitouttaa työntekijät lähitöihin?

Tämä on yleinen ongelma: Kun yrityksessä tehdään hybridityölinjaus, uusia sääntöjä noudatetaan korkeintaan jokunen kuukausi. Ennen pitkää porukka palaa vanhoihin kaavoihin, jolloin etätyöstä nauttivat pysyvät kotona ja toimistorotat tekevät lähitöitä. Tilanne voi turhauttaa ja aiheuttaa närää työntekijöiden keskuudessa. Miksi kaikki eivät sitoudu yhteisiin pelisääntöihin?

Ratkaisuja heikkoon sitoutumiseen haetaan usein kulttuurista, johtamisesta tai työtiloista. Yksi näkökulma saattaa kuitenkin helposti jäädä huomaamatta: Työmatkan hinta ja siihen käytetty aika.

Etätyöhön tottuneita asiantuntijoita ei ole helppoa kammeta toimistolle, koska työmatkat maksavat ja niihin kuluu aikaa.

Tutustu Suureen henkilöstöetututkimukseen ja perusta päätöksesi dataan, älä mutuun.

Liian tiukka etubudjetti näkyy työmatkaedun käytössä.

Jo vuosikymmeniä henkilöstöetujen ydin on pysynyt samana: Liikunta- ja kulttuuriharrastuksia tuetaan etujen avulla.

Työntekijät ovat tottuneet 400 euron vuotuiseen työsuhde-etuun, jonka työnantaja tarjoaa liikunta- ja kulttuurietuna. Jos työntekijäkohtainen etubudjetti jää alle tämän, ei saaja koe siitä riittävän enää mihinkään muuhun.

Hybridityön yleistyminen on tuonut mukanaan tarpeen uudenlaiselle tuelle.

Kun toimistolla käydään 2–3 päivänä viikossa, työmatkoista tulee konkreettinen kustannus, joka näkyy työntekijän kukkarossa.

Työmatkaetu on tarkoitettu kattamaan kodin ja työpaikan välisistä matkoista syntyviä kustannuksia. Edulla voi maksaa esimerkiksi

• julkisen liikenteen kausi- ja kertalippuja
• junamatkoja
• kaupunkipyörien kausimaksuja.

Lue lisää: Missä Työmatkaetua voi käyttää?

Verottajan ohjeistuksen mukaan henkilökohtaista kuukausilippua voi käyttää myös vapaa-ajan matkoihin. Kaiken lisäksi, HSL:n tutkimuksen mukaan, työmatkaetu lisää myös hyötyliikuntaa, sillä julkisilla työmatkansa kulkevat ottavat keskimäärin 2000 askelta enemmän päivässä verrattuna yksityisautoileviin.

Yhä useammassa organisaatiossa työmatkaetu onkin noussut keskeiseksi osaksi henkilöstöetuja.

Työmatkaetu on tärkeä työsuhde-etu.

Usein työnantajan hyvä tarkoitus ei konkretisoidu työntekijän arjessa, sillä työntekijäkohtainen työsuhde-etu jää monissa organisaatioissa niin pieneksi, ettei siitä enää riitä työmatkoihin. Jos yrityksessä on alle 400 euron arvoinen vuotuinen etubudjetti, työntekijä käyttää sen liikuntaan ja kulttuuriin.

Tällöin työmatkakuluihin ei enää riitä etuja käytettäväksi. Toisin sanoen

1. liikunta- ja kulttuurietu käytetään kokonaan,
2. etujen koettu arvo ei vastaa niille merkattua budjettia,
3. lähityöhön sitoutuminen ei kanna alkuhuumaa pidemmällä aikavälillä.

Tämän todellisuuden valossa etubudjetin tasoa kannattaa tarkastella uudelleen.

Työntekijät käyttävät etubudjetin ensin liikuntaan ja kulttuuriin.

Kun kuluttajapalveluiden hinnat ovat nousseet, ei liikunta- ja kulttuurietu tahdo riittää edes niihin, vaikka se tarjottaisiin täysimääräisenä eli 400 euroa vuodessa. Kaikki muut arjen palvelut tulevat tällöin työntekijän itsensä maksettaviksi.

Mutta jos vuosittaista etubudjettia kasvatetaan esimerkiksi 200 eurolla, kokonaisuus kääntyy nopeasti:

• Liikunta- ja kulttuurietu ei syö koko budjettia.
• Työmatkoihin jää yllättäen rahaa.
• Etujen kokonaisarvo työntekijälle kasvaa.
• Hybridityöhön sitoutuminen paranee.

Sitä paitsi työmatkaetu vieläpä on työntekijälle verovapaa jopa 3 400 euroon asti vuodessa.

Lue lisää: Työsuhde-etujen ajankohtaiset verorajat.

Työmatkaetu vai palkankorotus?

Tässä kohtaa käännetään katse kokonaispalkitsemiseen, sillä homma muuttuu kiinnostavaksi.

Palkankorotuksessa työnantaja maksaa palkan sivukulut ja työntekijä tuloveron. Mutta jos palkankorotuksen sijaan korotetaan työntekijän työsuhde-etuja, ei palkan sivukuluja tarvitse maksaa. Työntekijäkään ei maksa omasta osuudestaan tuloveroa, sillä edut ovat sekä työntekijälle että työnantajalle verovapaita.

Lisäksi etujen kulut voi vähentää yrityksen verotuksessa. Sama raha etuina tuottaa työntekijälle enemmän arvoa kuin palkkana.

Sama raha etuina tuottaa työntekijälle enemmän arvoa kuin palkkana.

Työmatkaetu on luontoisetu, joten sitä ei tarvitse tarjota kaikille työntekijöille samanlaisena. Voit siis optimoida yrityksesi henkilöstöbudjetin niin, että toimistopäiviin sitoutuvat työntekijät saavat työmatkaedun palkan päälle.

Lue lisää: Työmatkaedun hyödyt, verotus ja kustannukset.

Epassi: Yksi Työmatkaetu, monta vaihtoehtoa.

Työnantajan näkökulmasta Epassin Työmatkaetu on helppo toteuttaa ja hallinnollisesti kevyt.

Lue lisää: 6+1 helppoa ja verovapaata työsuhde-etua pienyritykselle.

Laskutuksemme perustuu aina etujen toteutuneeseen käyttöön, ja hyvitämme käyttämättömät saldot seuraavasta tilauksesta.

Työmatkaetu voidaan nähdä myös yhdenvertaisuuskysymyksenä, sillä monessa organisaatiossa työnantaja kustantaa yksityisautoilla kulkeville parkkipaikan työpäivän ajaksi. Julkisilla kulkeville vastaavaa etua ei kuitenkaan usein tarjota. Parkkipaikka tulee yleensä palkan päälle, mutta sitä ei ole tapana ajatella etuna samoin kuin perinteisempiä henkilöstöetuja.

Etu se siitä huolimatta on.

Jos olet valmis tukemaan yksityisautoilua, olisitko valmis tukemaan myös julkisilla kulkuvälineillä liikkuvia?

Epassin Työmatkaetu tarjoaa tähän erilaisia vaihtoehtoja.

Työmatkaetu palkan päälle

• Verovapaa työntekijälle 3400 euroon asti vuodessa.

• Täysin yrityksen verotuksessa vähennettävä.

• Palkan sivukuluja ei tarvitse maksaa.

• Lisää jopa 2000 askelta päivässä verrattuna yksityisautoiluun.

• Jos edun arvo on enintään 900 €/v (70 €/kk), työntekijän todellisista matkakustannuksista ei tarvitse tehdä selvitystä Tulorekisteriin.

• Julkisen liikenteen henkilökohtaisia kausilippuja voi käyttää myös vapaa-ajan matkoihin.

Työmatkaedun bruttopalkkavähennys:

• Työnantajalle käytännössä kustannusneutraali ratkaisu.

• Etu vähennetään työntekijän bruttopalkasta.

• Työntekijän tuloveroprosentti pienenee.

• Työntekijä saa matkalipun julkiseen liikenteeseen.

• Työntekijälle jää palkasta enemmän rahaa käteen.

• Muuten samat hyödyt kuin palkan päälle maksettavassa Työmatkaedussa.

Yhteenveto.

Hybridityö ei ole väliaikainen ilmiö, vaan työn tekemisen tapa, joka on tullut jäädäkseen.

Kun työelämä muuttuu, yritysten täytyy muuttua mukana.

Siksi sinun kannattaa kysyä itseltäsi:

Haluatko työntekijät toimistolle niin paljon, että olet valmis näkemään itsekin vaivaa sen eteen?

Tutustu Työmatkaedun mahdollisuuksiin ja tilaa etu yrityksellesi.

Usein kysyttyä työmatkaedusta.

Mikä on työmatkaetu?

Työmatkaetu on luontoisetu, joka on tarkoitettu tukemaan työntekijää kodin ja työpaikan välisten matkojen kustannuksissa.

Voiko työmatkaedun käyttää vapaa-ajan matkoihin?

Kyllä voi. Verottajan ohjeistuksen mukaan työmatkaedulla maksettua henkilökohtaista julkisen liikenteen kausilippua voi käyttää myös vapaa-ajan matkoihin.

Kuinka suuri työmatkaetu voi olla?

Työmatkaetu on verovapaa työntekijälle 3 400 euroon asti vuodessa. Työnantaja voi vähentää työmatkaedun kustannukset yrityksen verotuksessa.

Miten työmatkaetu toimii?

Työmatkedun voi tarjota joko palkan päälle tai osana palkkaa (bruttopalkkavähennys). Epassin Työmatkaetu tarjotaan helposti Epassi-sovelluksen kautta. Työnantaja aktivoi Työmatkaedun osaksi Epassin Flex-etua tai tarjoaa Työmatkaedun erillisenä etuna. Epassin Työmatkaedulla työntekijä voi ostaa julkisen liikenteen matkalippuja suoraan Epassin sovelluksessa sekä julkisen liikenteen palveluntarjoajien verkkokaupoissa.

Onko työmatkaetu verovapaa?

Kyllä. Työmatkaetu on verovapaa sekä työnantajalle että työntekijälle. Työnantaja voi vähentää edun arvon ja kulut yrityksen verotuksessa. Työntekijä puolestaan ei maksa eduista tuloveroa.

Kannattaako työmatkaetu työnantajalle?

Työmatkaetu on kannattava tapa tukea työntekijöitä arjen kustannuksissa. Työmatkaedun käyttöastetta on helppo seurata Epassin hallintapaneelissa. Työmatkaetu on luontoisetu, joten sitä ei tarvitse tarjota kaikille samanlaisena. Työmatkaetu on investointi, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin tyytyväisempinä työntekijöinä, parantuneena työtehona ja positiivisempana työilmapiirinä. Sekä työntekijät että työnantajat kokevat työmatkaedun olevan tärkeä osa yritysvastuullisuutta.

Miten työmatkaetu budjetoidaan?

Työmatkaetu budjetoidaan helposti osaksi henkilöstön palkitsemisbudjettia. Jos työmatkaetua tarjotaan enintään 900 euroa vuodessa, työntekijän todellisista matkakustannuksista ei tarvitse tehdä selvitystä Tulorekisteriin.

Kannattaako tarjota työmatkaetu vai palkankorotus?

Työmatkaetu ja palkankorotus eivät sulje toisiaan pois. Työmatkaetu kannattaa tarjota palkan päälle niille työntekijöille, jotka kulkevat kodin ja työpaikan väliset matkat julkisen liikenteen kulkuvälineillä. Työmatkaedulla nostat työntekijän palkan lisäarvoa, sillä työmatkaedun ansiosta hän voi käyttää matkalipusta säästyneet rahat muihin, itselleen mieleisempiin asioihin. Edut ovat verovapaita eikä niistä makseta palkan sivukuluja.

Milloin etubudjetti on liian pieni?

Etubudjetti voi käytännössä jäädä liian pieneksi, jos työntekijä joutuu käyttämään siitä niin suuren osan liikuntaan ja kulttuuriin. Tällöin työmatkakuluihin ei enää riitä käyttövaraa.