Kirjoittanut Sanni Seppänen
Suomalaiset työnantajat kamppailevat työsuhde-eduissa kahden suuren haasteen kanssa: miten etupaketilla huomioidaan työntekijöiden yksilölliset tarpeet ja miten sen kustannukset pidetään hallinnassa. Tämä selviää Suuri Henkilöstöetututkimus 2024 -kyselytutkimuksesta. Sama tutkimus paljastaa, että työnantajien panostukset hyvinvointiin jäävät työntekijöiltä liian helposti huomaamatta.
Kenen vastuulla on työntekijöiden hyvinvointi? Entä miten työnantajat voivat edistää työntekijöiden hyvinvointia? Suuri Henkilöstöetututkimus antaa työnantajille uutta ja arvokasta tietoa siitä, mitä suomalaiset työntekijät ajattelevat työsuhde-eduista ja hyvinvoinnista, sekä töissä että vapaa-ajalla.
Kuka on vastuussa työntekijöiden hyvinvoinnista?
Neljässä Euroopan maassa toteutetun tutkimuksen mukaan työntekijöiden työn ja vapaa-ajan tasapaino on työnantajan vastuulla – paitsi Suomessa. Suomessa noin 25 % työnantajista ottaa työntekijöiden työn ja vapaa-ajan tasapainon edistämisen omalle vastuulleen. Kaikissa muissa vertailumaissa yli 67 % työnantajista tuntee olevansa vastuussa työn- ja vapaa-ajan tasapainosta. Suomalaiset työntekijät kuitenkin odottavat työnantajiltaan erityisesti joustavuutta työnteon ajan ja paikan suhteen sekä sopivia edellytyksiä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
Suomalaisista työntekijöistä lähes puolet (42 %) saattaisi kieltäytyä työtarjouksesta pelkästään kehnon etupaketin takia.
Suomessa työsuhde-etujen arvostus ja merkitys on kasvanut huomattavasti viime vuodesta. Lähes kaksi kolmasosaa (63.9 %) työntekijöistä vastasi, että edut ovat tärkeitä jo uutta työpaikkaa harkitessa. Suomalaisista työntekijöistä lähes puolet (42 %) pitää etuja tärkeinä uutta työpaikkaa harkitessaan, kun viime vuonna vastaava luku oli 56,4 % (kasvua +7,4 prosenttiyksikköä). Suomalaisista työntekijöistä lähes puolet (42 %) saattaisi kieltäytyä työtarjouksesta pelkästään kehnon etupaketin takia. Työntekijät arvostavat siis työsuhde-etuja korkealle ja toivovat työnantajan ottavan vastuuta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä.
Työsuhde-edut vaikuttavat olennaisesti myös työtyytyväisyyteen, erityisesti millenniaalien ikäryhmässä. Lähes 70 % millenniaaleista kertoi etujen olevan tärkeässä roolissa uuden työpaikan harkinnassa. Lisäksi jopa 79.0 % millenniaaleista vastaa etupaketin vaikuttacan merkittävästi työnantajamielikuvaan.
Jopa 85,3 % työntekijöistä saattaisi vaihtaa työpaikkaa parempien etujen perässä, vaikka muut työn ominaisuudet pysyisivät täysin ennallaan.
Jopa 85,3 % työntekijöistä saattaisi vaihtaa työpaikkaa parempien etujen perässä, jos muut työn ominaisuudet pysyisivät täysin ennallaan. Luku on kasvanut viime vuodesta 7 prosenttitksikköä, mikä kertoo työsuhde-etujen olevan yhä tehokkaampi keino sitouttaa työntekijöitä.
Monipuoliset panostukset työntekijöiden hyvinvointiin mahdollistavat jokaiselle työntekijälle vapauden valita itselle sopivimmat keinot ylläpitää hyvinvointia, jolloin vastuu hyvinvoinnin edistämisestä jakautuu tasaisesti työntekijän ja työnantajan välille.
Lataa Suuren Henkilöstöetututkimuksen tulokset 
Työsuhde-etujen kokemuskuilut.
Suomalaiset työnantajat tiedostavat etujen tärkeyden. Heistä 84,3 % uskoo etujen vaikuttavan yrityksen työnantajabrändiin ja 83,9 % kertoo niiden olevan merkittävä ajuri työtyytyväisyyden parantamiselle. Tutkimuksesta kuitenkin selviää, että työntekijöiden ja työnantajien välille on muodostunut hyvinvoinnin kokemuskuilu. Työntekijät odottavat erilaisia panostuksia, kuin mihin työnantajat suunnittelevat investoivansa.
Tutkimustulokset puhuvat kokemuskuilun puolesta, sillä jopa 86 % työnantajista vastaa edistävänsä työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, mutta vain 44,6 % työntekijöistä kokee samoin. Samaan aikaan alle puolet (47,7 %) suomalaisista työntekijöistä on tyytyväisiä tarjottuihin työsuhde-etuihin ja vain kolmannes (32 %) sanoo työnantajan tukevan hyvinvoinnin henkistä puolta.
“Vain 47.3 prosenttia työntekijöistä ovat sitä mieltä, että heidän työnantajansa tukee fyysistä hyvinvointiaan, kun 86.4 prosenttia työnantajista sanoo tekevänsä näin.”
Työnantajat ymmärtävät erityisesti joustavuuden merkityksen, mutta eivät niinkään liikuntamahdollisuuksien tärkeyttä. Sen sijaan työnantajilla korkeimmalle arvostettu toimenpide oli vastausten perusteella avoimen vuoropuhelun edistäminen, millä viitataan palautteen keräämiseen ja kuunteluun, sekä erilaisiin tiimihenkeä nostattaviin tapahtumiin. Työntekijät eivät kuitenkaan arvottaneet näitä eleitä yhtä korkealle.
Miten työnantajat voivat edistää työhyvinvointia?
Suuresta Henkilöstöetututkimuksesta selviää, että joustavuus ja liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen ovat työntekijöiden näkökulmasta keskeisimmät mahdollisuudet työnantajalle edistää heidän hyvinvointiaan. Työntekijöiden odotusten perusteella työnantajien tulisi panostaa erityisesti etätyövaihtoehtojen edistämiseen ja tarjoamaan joustavia työaikoja, sekä lisätä liikuntamahdollisuuksia työn ulkopuolella. Työnantajien tulee lisätä avointa keskustelua, kuunnella aktiivisesti työntekijöiden näkemyksiä ja viestiä selkeästi hyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistään.
Lähes kolme neljäsosaa työntekijöistä on myös sitä mieltä että lounasetu edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lounasetu kannustaa työntekijöitä pitämään lounastauon ja syömään järkevästi työpäivän aikana. Terveellinen ruoka lisää näin myös koko tiimin hyvinvointia. Työntekijöille on tärkeää, että työnantaja kuuntelee heidän tarpeitaan, jotta panostukset hyvinvointiin eivät jää huomaamatta ja samaan aikaan työntekijät ovat tyytyväisiä.
Työsuhde-edut ovat merkittävä kilpailuvaltti työnantajalle. Kuten tutkimuksessa selvisi, työntekijöille ne voivat olla ratkaiseva tekijä työpaikan valinnassa. Siksi työntekijöille tärkeiden etujen tarjoaminen on erittäin kannattavaa. Kun työntekijät tuntevat, että heistä pidetään huolta, he ovat todennäköisemmin sitoutuneita yritykseen ja vähemmän halukkaita vaihtamaan työpaikkaa. Näillä kolmella halutulla työsuhde-edulla tarjoat työntekijöille juuri sitä, mitä he tutkitusti haluavat: työajan ulkopuolisia liikuntamahdollisuuksia, joustavuutta ja tukea ravitsevaan lounaaseen.
1. Lounasetu:
47 % suomalaisista pitää lounasetua tärkeimpänä työsuhde-etuna. Lounastauot tarjoavat loistavan mahdollisuuden työntekijöille verkostoitua ja ylläpitää suhteita kollegoiden ja muiden yritysten edustajien kanssa. Yhteiset lounaat voivat toimia epämuodollisina tilaisuuksina keskustella ja jakaa ideoita.
2. Flex-etu:
Yksi kaipaa palautuakseen kuntosalitreeniä tai uintia, toinen hauskaa teatteriesitystä ja kolmas rentouttavaa hierontaa. Joustavat edut lisäävät työntekijöiden tyytyväisyyttä ja hyvinvointia, mikä puolestaan parantaa heidän motivaatiotaan töissä. Epassi Flex tarjoaa henkilöstöetujen käyttöön valinnanvapautta ilman turhia kuluja työnantajalle.
3. Työsuhdepyöräetu:
Työsuhdepyöräetu on helppo ja kustannustehokas keino kannustaa työntekijöitä liikkumaan enemmän. Työsuhdepyörää voi käyttää täysin vapaasti missä ja milloin haluaa – ja verovapauden ansiosta työntekijää säästää pyöräedulla unelmiensa pyörän hinnasta jopa 20–30 %.
![English-Default-Badge-Black[77]](https://www.epassi.fi/hs-fs/hubfs/English-Default-Badge-Black%5B77%5D.png?width=136&height=41&name=English-Default-Badge-Black%5B77%5D.png "English-Default-Badge-Black[77]"){kind=icon}
